Etusivu Vesi Ilma Valo Palvelu Yhtiöstä Ympäristöajattelu Uutisarkisto Yhteystiedot
Vesi

Yleistä

Tieteellisten arvioiden mukaan 97,5 prosenttia kaikesta maapallolla olevasta vedestä sijaitsee merissä ja valtamerissä, suolaisena eli juomakelvottomana vetenä. Täten makeaa eli juomakelpoista vettä jää jäljelle vain 2,5 prosenttia veden kokonaismäärästä.
 
Makeasta vedestä 75 prosenttia on jäätyneenä vuori- ja muissa jäätiköissä ja 24 prosenttia lojuu maan alla pohjavesikerroksessa pohjavetenä, sekä vielä 0,5 prosenttia on hajaantuneena maakosteutena, täten vain noin 0,01 prosenttia veden kokonaismäärästä jää jäljelle. Tämä jäljelle jäävä vesimäärä koostuu joista, järvistä ja muista pintavesistä. Huomioiden veden tärkeyden ihmiselämälle ja koko maapallon biosfäärille, vesivarat ovat todellakin arvokkaimmat luonnonvaramme.
 
Huolimatta sen yksinkertaisesta kemiallisesta koostumuksesta, vesi on yksi salaperäisimmistä ja ”epänormaaleimmista” aineista maan päällä. Vesi on ainoa kemiallinen aine maan päällä mikä esiintyy kolmessa eri olomuodossa samanaikaisesti: kaasumaisessa muodossa (eli vesihöyrynä), nesteenä ja kiinteässä muodossa.
 

Veden kiertokulku


Kuten varmasti muistamme oppineemme luonto-oppitunneilla koulussa, vesi liikkuu alituisesti. Vesi haihtuu vesialtaista, maasta ja kasveista, kerääntyy ilmakehään ja ennemmin tai myöhemmin se putoaa alas sateena, täydentäen merien, jokien ja järvien vesivarastoja jne. Täten veden määrä maapallolla säilyy samana; vesi muuttaa vain muotoaan – tätä kutsutaan hydrologiseksi kierroksi. 80 prosenttia kaikesta sademäärästä putoaa suoraan meriin. Täten olemmekin enemmän kiinnostuneita siitä jäljelle jäävästä 20 prosentista, sillä useimmat ihmiskäyttöön soveltuvat vesilähteet täydentyvät tämän sademäärän kautta. Vesi kertyy maahan kahdella eri tavalla: keräytymällä virtoihin ja jokiin; jolloin vesi virtaa järviin ja vedenvarastointialtaisiin, eli niin sanottuihin pinta- tai avovedenottopisteisiin, tai täydentämällä pintavesivarastoja; jolloin vesi läpäisee maaperän ja pinnanalaiset kerrokset. Pintavesi ja pohjavesi ovat kaksi tärkeintä vedenottolähdettä. Molemmat näistä vesivarastoista ovat itsenäisiä, hyvine ja huonoine juomavesiominaisuuksineen.

 

Pohjavesi


Iso osa sadevedestä, kuin myös sulavedestä läpäisee maan ja liuottaa sekä hapettaa orgaaniset maaperänaineet. Hiekka, savi ja kalkkikivikerrokset ovat syvemmällä, missä orgaaniset aineet suodattuvat pääosin pois, mutta samalla vesi täyttyy suoloilla ja hivenaineilla. Yleensä monilla eri asioilla on vaikutusta pohjaveden laatuun:

  • Sadeveden laatu (happamuus, suolapitoisuus jne.)
  • Veden laatu pinnanalaisessa altaassa. Tämän veden ikä voi olla kymmeniä tuhansia vuosia
  • Niiden kerroksien luonne, joiden läpi vesi valuu
  • Pohjavesikerroksen geologinen luonne

Useimmiten pohjavedessä on suuria määriä mineraaliaineita kuten kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kaliumia ja rautaa sekä vähemmässä määrässä mangaania (kationit). Yleisten anionien, kuten karbonaattien, bikarbonaattien, sulfaattien ja kloridien kanssa mineraaliaineista muodostuu suoloja. Suolapitoisuus riippuu kuinka syvällä vesi sijaitsee. Kaikkein vanhimmissa ja syvimmällä sijaitsevissa vesissä on niin vahva suolapitoisuus, että vesi maistuu selkeästi suolaiselta. Suurin osa tunnetuista kivennäisvesistä kuuluu tähän tyyppiin. Kaikista korkealaatuisin vesi sijaitsee kalkkikivikerroksessa, mutta kerros voi olla hyvinkin syvällä vaatien täten korkeita porauskuluja. Lisäksi, pohjavedellä on melko korkea mineraalikoostumus, kovuus, alhainen orgaanisten aineiden pitoisuus ja siinä ei ole lähes lainkaan pieneliöitä.