Luonto ja ihminen

Meistä suurin osa alkaa olla 99,9% kaupunkilaisia siinä mielessä, että voimme käydä ”maalla” lomailemassa, mutta asumme ja elämme kaupungeissa. Portugaliassa siitä on jo tullut ongelma, etteivät nuoret halua jäädä maaseudulle, sillä ruoantuotanto sakkaa. Onneksi Suomessa vielä tämä puoli on kohtuullisen hyvin hoidettuna, mutta kaupungit vetävät kuitenkin yhä puoleensa.

Mutta vaikka ihminen on kaupungistunut jo satoja vuosia, me kaupunkilaiset olemme yhä sisäisesti täysin kiinni luonnossa ja talvi osoittaa se voimalla koko pohjoisessa Euroopassa, myös siis Suomessa. Kaamos aika ja sen pimeys tuo meille hyvän esimerkin, mitä auringonvalon puuttuminen aamusta merkitsee, ja miksi joudumme miettimään sellaisia asioita kuin lisävitamiineja ja kirkasvalolamppuja.

Me ihmiset olemme kehittyneitä ja keksimme koko ajan uusia asioita ja kehitämme uusia lääkkeitä, mutta käytämme myös todella paljon luonnon omia tuotteita. Esimerkiksi CBD-öljyt ovat viime vuosina tulleet jopa trendituotteiksi, sillä ne ovat tarjonneet apua osalle kiireisiä ihmisiä näiden uniongelmiin ja ahdistuneisuuteen luonnollisella tavalla. Lue lisää täältä, jos haluat lukea aiheesta.

Luonnon apukeinot

Jos olet toimistotyöntekijä tai teet nyt etätöitä kotona, pidä ihmeessä välillä puolen tunnin tauko käymällä kävelyllä. Varsinkin jos lähellä on puisto tai jopa metsäpolku, auttaa se kävely sinua ja hyvinvointiasi aivan oikeasti. On tutkittua faktaa, että luonnossa kävely auttaa resetoimaan aivot ja silmät, ja jaksat kävelyn jälkeen taas paremmin tehdä töitä. Kyse ei siis ole vain liikunnasta vaan paljon isommasta kuviosta.

Säännöllinen, vähintään kahdenkymmenen minuutin kävely metsässä laskee verenpainetta niin, että siitä voidaan katsoa olevan merkittävää terveyshyötyä. Metsän tuoksut, maisema ja äänet laskevat sydämen sykettä, rentouttavat lihaksia ja alentavat verenpainetta.

Anna.fi

Pimeys vie energiat

Talven pimeys pohjoisessa vaikuttaa toisiin meistä enemmän kuin toisiin. Jo vuosikymmeniä on meille kerrottu, että D-vitamiinia kannattaa ottaa talviaikana ja ainoa isompi ero esimerkiksi USA:n ja Euroopan välillä ovat olleet määräehdotukset, kuinka paljon lisävitamiineja pitäisi syödä. Kesällä saamme auringonvalon mukana näitä tarvittavia vitamiineja, mutta pimeä vuodenaika antaa meille todella vähän aurinkoa, ja meidän tulisi hakea tarvittavat lisävitamiinit joko ruokavaliostamme tai luontaistuotteiden kaltaisilla ratkaisuilla.

Tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini (kolekalsiferoli), jota kesällä syntyy runsaasti ihossa auringon ultraviolettisäteilyn (UVB-säteily) vaikutuksesta. Luonnollisissa elintarvikkeissa D3-vitamiinia on merkittäviä määriä vain kalassa

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044

Me tarvitsemme D-vitamiinia normaaliin immuunipuolustuksemme ja vaikka nykyaikana aikuisilla D-vitamiinin puute on melko harvinaista, kannattaa sen saamiseen kiinnittää huomiota. Jos sitä ilmenee, se aiheuttaa luun pehmenemistä ja kipuja selkärangan alueella ja jopa raajonen käyristymistä.

Pelkällä ravinolla tarpeellisen vitamiinimäärän saaminen on haasteellista, siksi Suomessa lisätään vitamiineja maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin, mutta tästä huolimatta suositellaan mös vitamiinivalmisteiden käyttämistä, jos ruokavalio ei sisällä vähitään puolta litraa vitaminoitua maitoa päivässä sekä kalaa vähintään kahdesti viikossa.

Keinovalo auttaa

Miksi kirkasvalolamppu auttaa aamuisin? Syy on yksinkertainen: kirkasvalolamppu huijaa aivojamme luulemaan, että aurinko nousee. Siksi lampuissa on ajastimet, jotta ne herättävät meidät aamulla. Kirkasvalolamppua ei siis pidä käyttää kesäaikaan, mutta nimenomaan talvella, jos huomaat, että et oikein saa itseäsi aamulla käyntiin. Valon käyttäminen voi auttaa myös vuorotyöläisiä. Jos valoa käyttää päivällä ennen yövuoron alkua tai töissä työvuoron ensimmäisen puoliskon aikana, vireystila pysyy hyvänä. Myös vuorokausirytmi siirtyy myöhempään, ja yövuoron jälkeen nukahtaminen voi olla helpompaa.

Hiilineuraalius ja ihminen

Viime aikoina monessa kanavassa ja mediassa on puhuttu ihminen hiilijalanjäljestä, millainen se on ja miten se lasketaan. Tosiasia nimittäin on että me eurooppalaiset kulutamme liikaa, laskee sen millä tavalla tahansa. Maapallon omat energiavarat eivät kata koko maailman ihmisten tulevia tai olevia tarpeita ja ”syömme” koko ajan maapallon varastoja. Yksittäinen ihminen voi auttaa muutoksessa, mutta se vaatii uhrauksia ja isoja muutoksia omaan elämiseen.