Power-to-x-teknologialla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hallinnassa ja energiamurroksessa

Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Power-to-x on osa energiamurroksen ratkaisua, ja teknologian tuominen teolliseen mittakaavaan tietäisi Suomelle valtavaa vientipotentiaalia. Sweco on mukana useissa hankkeissa, joissa selvitetään teknologian mahdollisuuksia. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, Euroopan unioni vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ollaan energiaremontin keskellä. Ratkaisu tiivistyy lyhenteeseen P2X. LUT-yliopiston sähkötekniikan professorin Jarmo Partasen mukaan power-to-x-teknologian ympärille on syntynyt kahden viime vuoden…

Lue lisää ›

Suomen ICT-päästöistä valtaosa syntyy rajojen ulkopuolella – ja siksi raportointia on muutettava

Tietotekniikka-alan kasvu on kasvattanut myös sähkönkulutusta ja päästöjä. Yritysten ja kuluttajien on kuitenkin vaikea saada tietoa ICT-alan ympäristöystävällisyydestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii läpinäkyvää tietoa alan sähkönkulutuksesta. Tuore tutkimus suosittaakin EU-tasolla ja globaalistikin yhdenmukaista, rajat ylittävää käytäntöä ICT-alan energiatehokkuuden ja ilmasto- ja ympäristövaikutusten raportointiin. Tietotekniikka-ala samoin kuin tietotekniikan käyttö muilla aloilla kasvaa hurjaa, jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan alan vuosittaiset…

Lue lisää ›

Luonto ja ihminen

Meistä suurin osa alkaa olla 99,9% kaupunkilaisia siinä mielessä, että voimme käydä ”maalla” lomailemassa, mutta asumme ja elämme kaupungeissa. Portugaliassa siitä on jo tullut ongelma, etteivät nuoret halua jäädä maaseudulle, sillä ruoantuotanto sakkaa. Onneksi Suomessa vielä tämä puoli on kohtuullisen hyvin hoidettuna, mutta kaupungit vetävät kuitenkin yhä puoleensa. Mutta vaikka ihminen on kaupungistunut jo satoja vuosia, me kaupunkilaiset olemme…

Lue lisää ›

Rakennusala tähtää muovin vähentämiseen asuntorakentamisessa

Premico, Lujatalo, Ara, Ympäristöministeriö ja Kuntarahoitus selvittävät yhdessä vähämuovisuuden ja muovin kiertotalouden mahdollisuuksia rakennusteollisuudessa sekä etsivät konkreettisia keinoja näiden saavuttamiseen. Vantaan Koivukylään rakennettavan Premicon ja Lujatalon kerrostalokohteen avulla selvitetään vaikuttavimpia toimenpiteitä, joilla muovien käyttöä voidaan optimoida asuntorakentamisessa. Selvityksen taustalla on kansallinen muovitiekartta, joka otetaan nyt käyttöön rakennushankkeen tasolla. Rakennusteollisuus on pakkausten jälkeen toiseksi suurin muovien käyttökohde Suomessa sekä Euroopassa….

Lue lisää ›

Metsä Fibre teki esisopimuksen Kemin biotuotetehtaan klooridioksidilaitoksesta ERCOn ja AFRYn kanssa

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ja ERCO Worldwide ovat solmineet esisopimuksen Kemin biotuotetehtaan klooridioksidilaitoksen prosessiteknologian ja päälaitteiden toimituksesta. Prosessiteknologia perustuu ERCOn uusimpaan R8/R10-teknologiaan, joka on käytössä muun muassa Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan klooridioksidilaitoksella. Klooridioksidin valmistuksessa syntyvä suolajae hyödynnetään biotuotetehtaan suljetussa kemikaalikierrossa ja näin saavutetaan korkea materiaalitehokkuus. Klooridioksidilaitos toteutetaan EPCM-projektointimallilla, jossa kanadalainen ERCO vastaa prosessiteknisistä ratkaisuista ja toimittaa pääprosessilaitteet. AFRY…

Lue lisää ›

Pantittoman lasipakkausjätteen jatkokäsittely siirtyy ulkomailta Forssaan

Suomalaisten lajittelemaa lasipakkausjätettä eli pantittomia lasipulloja ja -purkkeja on vuosien ajan jatkokäsitelty kierrätystä varten Hollannissa ja Englannissa. Jatkossa suurin osa lasipakkauksista käsitellään kotimaisin voimin Uusioaineksen tehtaalla Forssassa. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ja Uusioaines Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyöstä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Lasipakkausjätteen jatkojalostus Suomessa nousi kilpailutuksessa kilpailukykyisimmäksi vaihtoehdoksi. ”Tuoreimman kilpailutuksen voitti forssalainen Uusioaines Oy, joka jatkojalostaa suomalaisten palauttamat lasipakkaukset…

Lue lisää ›

SUOMALAISET LAHJOITTANEET YLI 200 MILJOONAA KILOA VAATTEITA UUDELLEENKÄYTTÖÖN UFF:N KAUTTA.

UFF on tehnyt ilmastotyötä vaatekeräyksen muodossa Suomessa jo lähes 33 vuoden ajan. Suomalaiset ovat aktiivisia vaatekierrättäjiä ja UFF:n kautta uudelleenkäyttöön lahjoitetuilla yli 200 miljoonalla kilolla vaatteita on saavutettu merkittäviä ympäristöhyötyjä. Vuosittaiset kokonaiskeräysmäärät ovat olleet nousujohteisia; suomalaiset lahjoittavat vaatteita lähes 3 kiloa asukasta kohden vuosittain. Suomalaisten pitkäjänteisen vaatekierrätyksen avulla on saatu aikaan merkittäviä ympäristöhyötyjä. UFF:n vaatekeräykseen lahjoitetun 200 miljoonan vaatekilon…

Lue lisää ›

Voiko sähkölämmitys olla ekoteko?

Kymmenen vuoden ajan ilmastotekoja tehnyt There muutti nimensä Trim Energy Oy:ksi, koska uusi nimi kuvaa paremmin yrityksen toimintaa. ”Trimin älylämmitysjärjestelmä trimmaa sähkölaskun pienemmäksi”, sanoo toimitusjohtaja Tapio Saarenpää. Tämän päivän elämä kuluttaa sähköä, se on sanomattakin selvää. Suuri osa omakotitaloista ja vapaa-ajan asunnoista lämpiää sähköllä. Ilmaston kannalta on tärkeää, kuinka paljon sähköä kuluu ja mikä on sähkön lähde.  Trim on…

Lue lisää ›

Rautavaarassa Savontien Rinki-ekopisteen toiminta siirtyy läheisen kaupan yhteyteen

Rautavaarassa, osoitteessa Savontie 15 sijaitsevan Rinki-ekopisteen toiminta siirtyy torstaina 24.9. Sale Rautavaaran (Savontie 21, Rautavaara) yhteyteen. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy kerää Salen pisteellä kartonki- ja lasipakkauksia sekä pienmetallia. Myös paperin ja vaatteiden keräys siirtyy kaupan pisteelle. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy kerää Salen pisteellä kartonkia ekotehokkaalla puristimella. Puristimeen pakkausjätteet saadaan talteen tiiviimmin: Tavalliseen kartonkikeräysastiaan mahtuu alle 100 kiloa kartonkia, kartonkipuristimeen…

Lue lisää ›

STTK: Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää systeemitason muutosta

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselyn mukaan suomalaisista noin 80 prosenttia pitää elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä. Lähes 40 prosenttia vastaajista kokee kuitenkin omien käytännön tekojensa ja tavoitteidensa välillä ristiriitaa. Hallitus on asettanut tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. – Tähän on pyrittävä ennen kaikkea systeemitason muutoksella. Vaikuttavimmat toimet edellyttävät valtakunnan tai vähintään alueellisen ja…

Lue lisää ›